Konkurssien määrä laskussa – tammikuusta heinäkuuhun laskua lähes 15 %

Suomen talouselämä on mukavassa nosteessa. Ainakin, kun tarkastelee konkurssien määrää tammi–heinäkuussa 2017.

Yrityksen konkurssi pohjautuu maksukyvyttömyyteen

Konkurssilla tarkoitetaan sitä tilannetta, jossa yritys ei pysty maksamaan velkojaan takaisin ja se todetaan tuomioistuimessa vararikkoon. Jotta yritys menee konkurssiin, on sen edellytyksenä velallisen maksukyvyttömyys. Konkurssiin hakeutumisen syitä on yhtä monia kuin konkurssiin hakeutuvia yrityksiä. Pelkistetysti ja tiivistetysti voidaan sanoa, että rahavirrat ulospäin ovat olleet suuremmat kuin rahavirrat yritykseen. On kenties tehty liian isoja hankintoja, muutettu liian kalliisiin toimitiloihin tai valmistetun tuotteen tai palvelun jälleenmyyntiarvo ei ole kohdannut loppuasiakkaan toiveita. Olipa syy mikä tahansa, rahat ovat loppuneet ja liiketoiminnasta on tullut kannattamatonta. Velalliselle on saattanut kertyä useita eri velkojia ja perittävä yhteissumma on kasvanut liian suureksi tuloihin nähden.

Konkurssihakemus 2017: määrässä selvää laskua viime vuodesta

Tilastokeskus viestii, että konkurssien määrä laski 14,9 % tammi–heinäkuussa 2017. Tuolloin konkurssia kohti suuntasi 1 2540 yritystä, eli mukavat 219 yritystä vähemmän kuin vuotta aikaisempana ajankohtana. Kaikilla päätoimialoilla meni konkurssien määrää tarkasteltuna vahvasti, joskin toimialakohtaisia eroja oli havaittavissa. Eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden parissa, eli muun muassa rahoitus- ja vakuutustoiminnan parissa työskentelevillä aloilla, kiinteistöalalla sekä muun muassa koulutuspalveluita tarjoavilla aloilla. Myös muun muassa viihde- ja virkistystoiminnan konkurssihakemusten määrä väheni merkittävästi.

Konkurssiin hakeminen on selkeä prosessi

Konkurssin lähtölaukaus on kirjallinen hakemus, jonka voi tehdä joko velallinen itse tai velkoja. Hakemus lähetetään sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallinen on vaikuttanut yritystoiminnallaan. Tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen konkurssin asettamisesta. Jos velallinen hakee konkurssia, olemassa ei ole taloudellista tilaa koskevia määräyksiä tai edellytyksiä – konkurssiin voi hakeutua oman tahtotilan mukaan. Jos sen sijaan velkoja hakee velallista konkurssiin, on hänen kyettävä osoittamaan todellinen saatava. Tällainen saatava on muun muassa velallisen taloudellista tilaa osoittava maksukyvyttömyys tai maksukehotuksen laiminlyönti. Lisää olennaista tietoa saat Oikeus.fi:stä ja Laki24.fi:stä.

Pesänhoitaja selvittää epäselvyydet ja riitaisuudet

Konkurssi on polveileva, monista eri seikoista riippuvainen prosessi, joka vaatii huolellista selvitystyötä ja korkeaa ammattitaitoa kaikilta sen kanssa tekemisissä olevilta. Siksi käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitaja aloittaa velkojen selvittämisen sekä perehtyy myös ilmeneviin epäselvyyksiin ja riitaisuuksiin. Hän tekee jakoluettelon saatavista ja käräjäoikeus tarkastaa sekä lopulta vahvistaa sen.

Nykyaikana kaikki olennainen ja tärkeä tieto löytyy muutaman klikkauksen päästä verkossa. Niin myös konkurssia käsittelevä tieto. Täältä voit tarkastaa vaivattomasti, millä yrityksillä on vireillään olevia protesteja ja velkomustuomioita. Vireillään olevia protesteja ja velkomustuomioita voi tarkistella muun muassa jaottelemalla ne talousalueen mukaan.

Tulevaisuutta on vaikea täysin ennustaa

Suomen taloudella menee juuri nyt mukavan hyvin, sillä monien eri tutkimusten mukaan talousnäkymät ovat monelta kannalta tarkasteltuina myönteisiä. Myös Suomen Pankki julkaisi hyviä uutisia viestimällä, että talouskasvu on vahvistunut. Koska talouden näkymät ovat hyviä, voidaan olettaa, että myös konkurssien määrä laskee.

Täsmällisiä johtopäätöksiä ei vielä voida vetää konkurssihakemuksia kuukausitasolla tarkastelemalla, sillä kausivaihtelu on todellinen, tilastoja paikoitellen vääristävä seikka. Mutta kun tilastoja tarkastelee pidemmällä aikavälillä ja kattavammalla syklillä, voidaan todeta konkurssien oleva laskeva trendi.

Maailma muuttuu, tekniikka kehittyy ja kuluttajien ostokäyttäytyminen elää murroskauttaan. Verkko-ostosten teko on ollut kasvussa jo useamman vuoden, mikä aiheuttaa paineita pienille kivijalkamyymälöille. Samoin erilaisia huoltotoimenpiteitä tarjoavat yritykset saattavat joutua kehittelemään uusia toimintamalleja ja lisäpalveluja liikeidealleen; kodinkoneiden alentuneet hinnat saattavat kannustaa kuluttajia vaihtamaan kokonaan uuteen vanhan korjaamisen sijaan.