Konkurssien määrä laskussa – tammikuusta heinäkuuhun laskua lähes 15 %

Suomen talouselämä on mukavassa nosteessa. Ainakin, kun tarkastelee konkurssien määrää tammi–heinäkuussa 2017.

Yrityksen konkurssi pohjautuu maksukyvyttömyyteen

Konkurssilla tarkoitetaan sitä tilannetta, jossa yritys ei pysty maksamaan velkojaan takaisin ja se todetaan tuomioistuimessa vararikkoon. Jotta yritys menee konkurssiin, on sen edellytyksenä velallisen maksukyvyttömyys. Konkurssiin hakeutumisen syitä on yhtä monia kuin konkurssiin hakeutuvia yrityksiä. Pelkistetysti ja tiivistetysti voidaan sanoa, että rahavirrat ulospäin ovat olleet suuremmat kuin rahavirrat yritykseen. On kenties tehty liian isoja hankintoja, muutettu liian kalliisiin toimitiloihin tai valmistetun tuotteen tai palvelun jälleenmyyntiarvo ei ole kohdannut loppuasiakkaan toiveita. Olipa syy mikä tahansa, rahat ovat loppuneet ja liiketoiminnasta on tullut kannattamatonta. Velalliselle on saattanut kertyä useita eri velkojia ja perittävä yhteissumma on kasvanut liian suureksi tuloihin nähden.

Konkurssihakemus 2017: määrässä selvää laskua viime vuodesta

Tilastokeskus viestii, että konkurssien määrä laski 14,9 % tammi–heinäkuussa 2017. Tuolloin konkurssia kohti suuntasi 1 2540 yritystä, eli mukavat 219 yritystä vähemmän kuin vuotta aikaisempana ajankohtana. Kaikilla päätoimialoilla meni konkurssien määrää tarkasteltuna vahvasti, joskin toimialakohtaisia eroja oli havaittavissa. Eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden parissa, eli muun muassa rahoitus- ja vakuutustoiminnan parissa työskentelevillä aloilla, kiinteistöalalla sekä muun muassa koulutuspalveluita tarjoavilla aloilla. Myös muun muassa viihde- ja virkistystoiminnan konkurssihakemusten määrä väheni merkittävästi.

Konkurssiin hakeminen on selkeä prosessi

Konkurssin lähtölaukaus on kirjallinen hakemus, jonka voi tehdä joko velallinen itse tai velkoja. Hakemus lähetetään sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallinen on vaikuttanut yritystoiminnallaan. Tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen konkurssin asettamisesta. Jos velallinen hakee konkurssia, olemassa ei ole taloudellista tilaa koskevia määräyksiä tai edellytyksiä – konkurssiin voi hakeutua oman tahtotilan mukaan. Jos sen sijaan velkoja hakee velallista konkurssiin, on hänen kyettävä osoittamaan todellinen saatava. Tällainen saatava on muun muassa velallisen taloudellista tilaa osoittava maksukyvyttömyys tai maksukehotuksen laiminlyönti. Lisää olennaista tietoa saat Oikeus.fi:stä ja Laki24.fi:stä.

Pesänhoitaja selvittää epäselvyydet ja riitaisuudet

Konkurssi on polveileva, monista eri seikoista riippuvainen prosessi, joka vaatii huolellista selvitystyötä ja korkeaa ammattitaitoa kaikilta sen kanssa tekemisissä olevilta. Siksi käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitaja aloittaa velkojen selvittämisen sekä perehtyy myös ilmeneviin epäselvyyksiin ja riitaisuuksiin. Hän tekee jakoluettelon saatavista ja käräjäoikeus tarkastaa sekä lopulta vahvistaa sen.

Nykyaikana kaikki olennainen ja tärkeä tieto löytyy muutaman klikkauksen päästä verkossa. Niin myös konkurssia käsittelevä tieto. Täältä voit tarkastaa vaivattomasti, millä yrityksillä on vireillään olevia protesteja ja velkomustuomioita. Vireillään olevia protesteja ja velkomustuomioita voi tarkistella muun muassa jaottelemalla ne talousalueen mukaan.

Tulevaisuutta on vaikea täysin ennustaa

Suomen taloudella menee juuri nyt mukavan hyvin, sillä monien eri tutkimusten mukaan talousnäkymät ovat monelta kannalta tarkasteltuina myönteisiä. Myös Suomen Pankki julkaisi hyviä uutisia viestimällä, että talouskasvu on vahvistunut. Koska talouden näkymät ovat hyviä, voidaan olettaa, että myös konkurssien määrä laskee.

Täsmällisiä johtopäätöksiä ei vielä voida vetää konkurssihakemuksia kuukausitasolla tarkastelemalla, sillä kausivaihtelu on todellinen, tilastoja paikoitellen vääristävä seikka. Mutta kun tilastoja tarkastelee pidemmällä aikavälillä ja kattavammalla syklillä, voidaan todeta konkurssien oleva laskeva trendi.

Maailma muuttuu, tekniikka kehittyy ja kuluttajien ostokäyttäytyminen elää murroskauttaan. Verkko-ostosten teko on ollut kasvussa jo useamman vuoden, mikä aiheuttaa paineita pienille kivijalkamyymälöille. Samoin erilaisia huoltotoimenpiteitä tarjoavat yritykset saattavat joutua kehittelemään uusia toimintamalleja ja lisäpalveluja liikeidealleen; kodinkoneiden alentuneet hinnat saattavat kannustaa kuluttajia vaihtamaan kokonaan uuteen vanhan korjaamisen sijaan.

 

 

Suomalaisten keskipalkka eri aloilla vuonna 2016

Suomalaisia kiinnostaa yleensä suuresti, miten korkea oma tulotaso on suhteessa koko kansan keskipalkkaan. Alan keskipalkka voi vaikuttaa merkittävästi myös nuoren opiskelupaikan valintaan, sillä käytetystä työajasta voidaan maksaa tuplasti tai parhaimmillaan jopa useita kertoja enemmän niin sanotusti haastavammissa tehtävissä.

Vuonna 2016 suomalaisten palkkatason nousu oli noin yhden prosentin luokkaa. Palkkataso ei siis kasvanut yhtä voimakkaasti verrattuna 2000-luvun muihin vuosiin, mutta se on kuitenkin ollut linjassa inflaation kehityksen kanssa. Inflaatio eli rahan ostovoiman heikkeneminen on ollut Suomessa hyviin maltillista viime vuosina, mikä vaikuttaa myös palkkojen hidastuvana kasvuna.

Modernit ja ”haastavat” alat maksavat enemmän

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mikäli alallasi kehitetään jotain uutta ja modernia, alasi palkat ovat kärkipäässä keskipalkkojen vertailussa. Mediaanipalkka informaatio- ja viestintäaloilla keikkuu 4 000 euron kieppeillä (Helsingin uutiset: Keskiansio yli 4 100 euroa kuussa – tällä alalla tienaa tasaisen hyvin), kun kaikkien alojen mediaani on noin 3 000 euroa kuussa. Palkat ovat matalia majoitus- ja ravitsemusaloilla, joissa mediaani on huomattavasti alle 2 500 euroa.

Ero näiden esimerkkien välillä selittyy sillä, että informaatio ja viestinnän aloille vaaditaan yleensä koulutusta ja erityistä osaamista. Useissa majoitus-ja ravitsemusalan töissä työskentelee työntekijöitä ilman tutkintoa.

Hallinto- ja tukipalveluiden palkka on <palkkalistan häntäpäässä alle 2 500 euron mediaanilla. Palkkataulukon kärkipäässä keikkuvat koulutus sekä tieteellinen ja tekninen toiminta +3 500 euron mediaanilla.

Ero näiden alojen välillä selittyy sillä, että tieteellinen ja tekninen toiminta sekä koulutus luovat jotain uutta ja itsessään arvokasta, kun taas hallinto- ja tukipalvelut keskittyvät ylläpitämään rakenteita. Ne eivät siinä mielessä tee ”uraauurtavaa työtä”, joka veisi yhteiskuntaamme askel askeleelta uusille ulottuvuuksille.

Tienaat enemmän tekemällä asioita, joita muut eivät osaa

Kaikesta tästä voidaan vetää se yhteenveto, että mikäli teet jotain sellaista, mitä kaikki muutkin pystyisivät helposti tekemään, et todennäköisesti tienaa kovin paljon. Mikäli teet sellaista työtä, jonka oppimiseen on mennyt vuosia, palkkasi on todennäköisesti palkkataulukon kärkipäässä.

Ero selittyy yksinkertaisesti sillä, että helpoimmilla aloilla työvoima on helposti korvattavissa. Mutta kuinka korvaat koodaajan, joka on kehittänyt vallankumouksellista tuotetta viimeiset viisi vuotta? Uuden koodaajan kouluttamiseen voi mennä vuosia.

Valtion ja kuntasektorin palkat vuonna 2016

Suomen valtio työllistää noin 70 000 palkansaajaa. Kunnissa ja kuntayhtymissä kokoaikaisia palkansaajia on yli 350 000 (Tilastokeskus: Kuntasektorin palkat). Voidaan siis sanoa, että kunta ja valtio ovat Suomen merkittävimmät työnantajat. Vertailukohdaksi voidaan ottaa Suomen suurin yksittäinen työnantaja Posti Group, jonka palveluksessa työskenteli vuonne 2016 hieman yli 20 000 työntekijää.

Yhteenvetona kuntien ja valtion tehtävien palkoista voidaan sanoa, että vastuu nostaa palkkaasi. Johtajien mediaaniansio kuntasektorilla on lähes 5 000 euroa ja valtiolla työskentelevillä johtajilla jopa yli 6 000 euroa. Erityisasiantuntijoiden mediaanipalkka on valtion leivissä yli 4 000 euroa ja kunnalla työskenneltäessä noin 3 500 euroa.

Merkille pantavaa on myös, että erityisasiantuntijoiden palkka nousee iän mukaan huomattavasti voimakkaammin verrattuna esimerkiksi asiantuntijoihin tai palvelu- ja myyntityöntekijöihin. Näiden alojen palkka on suurin piirtein saman verran alle 25 vuotiaiden ikäryhmässä, mutta vanhempiin ikäluokkiin mentäessä ero kasvaa suureksi erityisasiantuntijoiden eduksi.

Vaikuttaako keskipalkka alan valintaasi?

Vertailemalla keskipalkkoja voit nopeasti huomata, millä aloilla ja millaisissa tehtävissä palkkasi voi helposti nousta korkealle. Menestyvänä bloggaajana tai lääkärinä voit nostaa palkkaa yli 10 000 euroa kuussa, mutta siivoojana, tarjoilijana tai hotellin vastaanottovirkailijana voit vain unelmoida kyseisistä palkoista.

Mikäli olet nuori ja mietit, mille alalle haluat isona suuntauta, ota yhdeksi kriteeriksi mukaan myös palkka. Vaikka palkka ei ole kaikki kaikessa, se voi merkittävästi vaikuttaa, miten loppuelämäsi muotoutuu. 2 000 euroa tienaava siivoja ja 6 000 euroa tienaava lakimies elävät hyvin erilaista elämää.

Tulot vaihtelevat toki yksittäisten alojen sisällä, mutta keskipalkka ja nykyiset palkat antavat tietyt raamit sille, millaista palkkaa voit kyseisillä aloilla tienata.